Tervetuloa tyttären kotiin

Me piipahdimme miehen kanssa viime vuoden marraskuussa tyttären perheen luona eteläruotsissa pidennetyn viikonlopun mittaisella pikalomalla.
Oli aivan pakko päästä näkemään Oscaria ja muutenkin päästä pakoon pohjoisessa sillä hetkellä ollutta lumimyräkkää. Tuntui hienolta nähdä paljasta maata ja auringon pilkahduksia pohjoisen valtavien lumikinoksien sijaan.

Seuraavan viikonloppumatkan etelään me olema miehen kans suunnitelleet helmikuun lopulle :)

Petran, Niklaksen ja Oscarin koti on pieni mutta tosi sievä ja valoisa kerrostalossa sijaitseva 2 huonetta ja keittiö.
Tervetuloa kylään!

Näin asuu minun vanhin lapsi perheineen.

-Tiina

Yksi keittiönseinistä on maalattu harmahtavan vihertävällä värillä josta mie tykkäsin tosi paljon. IKEA:n vaaleaa puuta oleva ruokapöytä ja siihen kuuluva penkki sopivat väriin tosi kauniisti. Marimekkoa ja Iittalan Kastehelmeä löytyy myös tästä keittiöstä.

Keittiön Stringhyllyssä asustavan Muumimamman ja papan on Petra saanut joululahjaksi jo ollessaan pikkutyttö. 

Tässä kuvassa näkyvät kaksi vanhaa valkoista puutuolia tulevat vaihtumaan kahteen uuteen mustaan tuoliin. Pöydän päätyssä on paikka Oscarin syöttötuolille.

Keittiöntasolla olevan marmorialustan päällä säilytetään oliiviöljyjä sekä kauniissa kirppikseltä ostetuissa lasiastioissa suolaa ja valkosipulia.

Messinkitarjotin toimii alustana kauniille lasiesineille.

Vaalea seinä saa eloa siihen rakennetusta taulukokoelmasta.

Huonekuusi oli saanut näppärät paristkäyttöiset valot ylleen. 

Pikku Oscar leikkii omalla leikkimatollaan.

Vanha joulukirkko on peräisin -70 luvulta ja minun vanhemmiltani.

Suomalainen Iittala ja Arabia ovat kovin arvostettuja myös tyttären kodissa.
Muutoin vaalea olohuone saa väriä tyynyistä ja lämpökynttiläastioista.

Olohuoneen seinälle on tehty hyllykkö irtohyllyistä ja näille on tehty asetelmia yhdistelemällä kirppislöytöjä ja uusia esineitä.

Pikkumiehen oma lelukori jonka leluista monet ovat tekemiäni kirppislöytöjä.

Makuuhuoneessa vallitsee ihanan pehmeä tunnelma.
Värinä on valkeaa, harmaata, sinistä ja vanhaa roosaa sekä ripaus mustaa.
Messinki tuo huoneeseen lämpöä.

Sängynpäädyn on Petra näppärästi tehnyt itse. Seinä on maalattu miellyttävän ja pehmeän siniseksi. Ikean tauluhylly on maalattu samalla maalilla.

Musta, pieni retrolipasto on ostettu käytettynä ja siinä säilytetään Oscarin pikku vaatteita.

Kaunis marmorinen lampunjalka on minun tekemä kirppislöytö joka sai muuttaa tyttären kotiin.
Siihen on vain ostettu uusi sinikuviollinen varjostin.

Meän neiti on näppärä suunnittelemaan ja keksimään hyviä ratkaisuja. Niitä saa kyllä keksiäkin sillä pienessä asunnossa täytyy ottaa kaikki sentit käyttöön, jopa katonrajasta. 

Eteiseen on tehty kenkähyllyt kengille joita ei niin useasti käytetä tällä menetelmällä ja onhan nuo hyllyssä olevat korkokengät melkein kuin koristeita.

Ihania vanhoja keskustassa olevia taloja korkeine kivijalkoineen.

Meän joulu

Joulu meni yhtä nopeasti niin kuin on mennyt koko tämä syksy jouluun asti, eikä vuodesta 2016 ole enää montaa päivää jäljellä.

Jouluaaton me vietimme aivan oman perheen kesken. Aattoaamuna nukuttiin pitkään, mie keitin joululounaaksi riisipuuron ja isäntä lämmitti joulusaunan. Ne on semmoset meän perheen joulutraditiot.
Kinkku oli paistettu valmiiksi jo aatonaattona ja jouluaattona tyttäret tekivät itse lihapullia.

Meän joulupöytä on muuten semmoinen sekoitus suomen ja ruotsin jouluruokia.

Mie olen meän porukasta ainoa joka syö porkkana ja lanttulaatikkoa mutta joka joulu mie ostan itselleni rasiallisen molempia ja syön niitä sitten niin kauan että ne on loppu :)

Kinkun, lihapullien ja laatikoiden lisäksi meän joulupöydässä tänä vuonna oli keitettyä perunaa, paistettuja prinssinakkeja, ruskeakastiketta, graavilohta, palvattua lihaa, keitettyjä kananmunia joissa päällä ranskankermaa, mätiä ja tilliä. Sitten vanhin tyttö teki lisukkeeksi lehtikaalta jonka haudutti pannussa kerman kanssa. Punajuuret ja punajuurisalaatti kuuluvat myös joulupöytään.

Jälkiruuaksi mie tein riisipuuron tähteistä Ris a la Maltaa. Siihen tulee kylmää riisipuuroa, kermavaahtoa ja appelsiininpaloja jotka vain sekoitetaan ja maustetaan vaniljasokerilla.

Suklaata on tullut syötyä aivan kauheita määriä ja syönti sen kun jatkuu vieläkin. Aladdin ja Paradis rasiat tuossa lojuvat vieläkin keittiön pöydällä, ja Geisha ja Fazermint suklaita löytyy vielä kans. Onneksi tässä talossa on yksi joka ei koskaan sano suklaalle ei (mie) vaikka nyt kyllä alkaa jo tuntua siltä että minut pitäis laittaa uudenvuoden jälkeen pitkään karkkilakkoon...

Joululahjoja meillä ei tänä vuonna isommasti ostettu mitä nyt muutama pikkupaketti tuonne kuusen alle.

Perjantaina nämä meän lapsukaiset taas lähtevät omiin koteihinsa.
On ollut niin mukavaa saada pitää heidät rapean viikon ajan täällä kotosalla.
Eteinen on kenkiä ja takkeja täynnä, tiskikone saa pyöriä vähintään kerran päivässä ja välissä talon valtaa makea naurunremakka kun siellä höpötetään ja vitsaillaan ties mistä, aivan kuin ennenvanhaan :) ❤

PS. Mie ajattelin järjestää vielä tähän vuoden 2016 loppuun arvonnan kaikille blogini lukijoille jonka palkintona on ruotsalaista designia joten älkää missatko sitä.

-Tiina

Instagramista voitin Ivana Helsingin joulukalenterista
 suloisen Bambi kangaskassin sekä pipon.

Blogin Muuttuva kotini arvonnasta voitin joulun alla tämän
söpön Venla-tuotteen tonttusetin joka pääsi heti jouluaattona käyttöön.

Joululeivontaa

Mie tykkään leipomisesta ja jouluksi sekin touhu on extramukavaa.

Meiltä löytyy hyllystä paljon erilaisia reseptikirjoja ja sitten on tietysti se kaikista tärkein ja rakkain vihkonen johon on käsin kirjoitettu monet reseptit.

Reseptejä on saatu äidiltä, äidinsiskolta, anopilta, miehen siskolta ja monelta muulta. Onhan reseptejä myös nykyään niin helppo googlettaa netistä josta niitä löytyy joka lähtöön. On perinteisiä, erikoisempia, helppoja ja vaikeita ohjeita.

Tämän postauksen leipomukset on kuitenkin aivan semmosia helposti leivottavia perinteisiä pikkuleipiä.

Hannatädin kakut tuntee varmaan jokainen suomalainen ja niitä myös minun kotona on aina jouluksi leivottu niin kuin miekin nyt tein.
Kahden sortin viipaleleipiä löytyy myös. Toinen on semmonen siirappinen versio ja toinen vadelmahillo täytteinen. Sitten mie tein näitä pyöreitä vadelmahillokakkusia joita ruotsissa kutsutaan nimellä hallongrotta.

Itte leipuri näkyy siellä alimmaisessa kuvassa huivi päässä ja isännän lukulasit silmillä. Vanhuus ei tule yksin sillä enää ei meinaa pikkutekstiä oikein nähdä ilman lukulaseja :)

Pikkuleivät näyttävät minusta niin sieviltä kun ne pakkaa nätteihin purkkeihin. Tämmösiä pikkuleipiä ei tarvi edes pakastaa sillä ne säilyvät kyllä joulunajan aivan omissa purkeissaan kunhan pitää purkit kuivassa tilassa.

Vielä olis tarkoitus leipoa ainakin saaristolaisleipää. Tein sitä viime jouluna, tykkäsin kovasti ja niinpä taisivat tykätä kaikki muutkin.

Oikein mukavaa alkanutta jouluviikkoa kaikille tänne kurkistaville ❤

-Tiina