keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Sekoitus uutta ja vanhaa

Sekoitus uutta ja vanhaa on minun motto sisustuksen suhteen. Yhdistelemällä niitä kodin sisustuksesta tulee taatusti mielenkiintoinen.

Miepä kerron vähän tarkemmin mistä tämän makuuhuoneen huonekalut, valaisimet ja tekstiilit ovat peräisin.

Aloitama vaikka tuosta vanhasta ovesta joka toimittaa sängynpäädyn virkaa. Oven mie sain naapurista aivan ilmaiseksi. Se ei muuta tarvinnut kuin uuden maalin ylleen ja väriksi valikoitui Tikkurilan Kalsiitti.

Käsinvirkattu sängynpeite on kirppariostos joka suoraan sanottuna haisi karmeasti homeelle kun sen ostin. Ajattelin että jos haju ei konepesussa katoa niin peitettä ei ikävä kyllä pysty käyttämään. Kuinkas sitten kävi? No paha haju katosi ja kaunis käsityö pääsi arvoiselleen paikalle.

Seinällä olevat haitarivalaisimet ovat myös kirppislöytöjä. Ne löytyivät eri kirppareilta ja löytöjen välillä meni varmaan vuosi. Varjoja niissä ei ollut ollenkaan joten ajattelin ostaa lamppuihin uudet varjot.

Helpommin sanottu kuin tehty sillä en löytänyt sopivia varjoja mistään. Kaikissa oli vääränlainen kiinnitys joka ei toiminut lampun mallin kanssa.
Surkuttelin jo sitä että en saa lamppuja seinään ollenkaan kun yhtäkkiä muistin että olin joskus ostanut kirpparilta kaksi roikkuvaa retrotyylistä ikkunalamppua jotka eivät koskaan päässeet ikkunaan.
Näissä lampuissa oli ehjät lasikuupat jotka sopivat täydellisesti haitarivalaisimiin ja näyttävät niiden kanssa vielä hyvältäkin.

Seinällä oleva röyhelömekko on myös kirppislöytö. Minusta sieviä mekkoja on sääli piilottaa komeroon, paljon parempi on ripustaa ne esille, näin niitä saa ihailla vaikka joka päivä.

Messinkinen kattovalaisin on huutokauppaostos jo ainaki 15 vuoden takaa ja se on ollut meillä katossa koko ajan.

Teak/messinki -jalkainen lattiavalaisin on minun vanhempien vanha ja se on jostain 60-70 luvulta. Äiti on joskus aivan itse tehnyt lamppuun tuon varjostimen jossa on leijonankeltaista samettia ja hapsut.

Huoneessa on myös leijonankeltainen samettinen nojatuoli joka on kierrätyslöytö jo varmaan 10 vuoden takaa.

Messinkinen lehtiteline on myös kirppisostos.

No mitäs tässä huoneessa sitten on ostettu uutena?
Lattialla oleva Annon Jalpaikka villamatto on ostettu uutena, harmaat pellavaverhot sekä tyynynpäälliset ovat H&M Homesta.
Pyöreä ristipistotyyny sen sijaan on ihana kirppislöytö.
Harmaa torkkupeitto on Rustasta.
Ai niin, onhan tuo tyttären sänkykin joskus ostettu uutena ja viimeisenä muttei suinkaan vähäisempänä seinien lintutapetti, se on tietysti ostettu uutena.

Mukavaa pakkasviikon jatkoa ❤

-Tiina










sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Neulottu palmikkokuvioinen kaulaliina

Minun äiti sai joululahjaksi sisarentyttäriltäni Ida-Sofialta ja Emmalta käsityökirjan nimeltä Klompelompe Neuleita koko perheelle. Kirja on täynnä neuleohjeita ja olen hypistellyt sitä käsissäni joka kerta kun olen käynyt äidin tykönä. Kaikkia sieviä malleja selatessa tuli kova halu käydä ostamassa lankaa ja alkaa neulomaan.

Pyysin viimeksi äidiltä kirjan lainaan ja kävin ostamassa Novitan Babywool -lankaa. Päätin että ensimmäisenä yritän tehdä Oscarille oikein tämmösen vanhanajan kaulaliinan jossa kulkee keskellä palmikkokuvio. Laitoin kaulaliinan alulle eilen iltapäivästä ja tänään päättelin siitä jo langanpäät.

Olen kuulkaas itteeni oikein tyytyväinen sillä kaulaliinasta tuli aivan samanlainen kuin kirjan kuvassakin. Oikein supersöpö ❤

Saapa nähä ensi viikonloppuna mitä pikku Oscar huivista tuumaa!
Mie itse kyllä innostuin niin että mietin juuri että taidan yrittää tehdä pojalle vielä jonkun kirjan monista sievistä lakkimalleista.
Täytyy ensin ostaa lisää tuota harmaata lankaa niin että lakki mätsää kaulaliinan kanssa.

Kuinkas siellä, tykkäättekö tehdä käsitöitä ja pysyykö kädessä virkkuukoukku tai neulepuikot?

Mukavaa pyhäpäivän jatkoa sekä alkavaa uutta viikkoa!

-Tiina









torstai 15. helmikuuta 2018

Vielä kurkkaus eteiseen

Me ajattelima Millen kans vielä näyttää teille tätä meän eteistä. Tällä kertaa vähän eri kulmasta kuin mitä tuossa edellisessä postauksessa näkyi.

Muuten me olema koiran kans lojuneet koko viikon sängyn pohjalla, mie vieläkin nuhakuumeessa ja Mille muuten vain minun seuralaisena.
Mie olen kattonut telkkarista kaiket päivät kokkaus ja kodin remontti -ohjelmia sillä mithään muuta ei kerta kaikkiaan jaksa tehä. Toivottavasti tämä flunssa alkais jo hellittämään että pääsen takaisin töihin.

Meän eteinen on niin pieni että en ole halunnut siihen mitään vaatekomeroita. Tila on siis aivan avoin ja siinä on säilytystilaa minun ja isännän ulkovaatteille ja kengille aivan riittävästi.

Silloin kun lapset ovat vierailemassa, etenkin talviaikaan, menee tila vähän tukkoon mutta hyvin on mahuttu silloinkin. Kesäaikaan ei ole mitään ongelmia sillä takit on ohempia ja kengät pienempiä. Seinillä on lisäksi muutama koukku johon voi ripustaa takin, käsilaukun tai repun. Lakkien, huivien ja käsineiden säilytykseen on lisäksi muutama rottinkikori.

Millellä on hänen oma lempipaikkansa eteisen lattialla lämpöpatterin vieressä. Siinä ransu viihtyy niin kesällä kuin talvella ja onhan paikka täydellinen ulko-oven päivystykseen.

Vielä olis eteisessä pientä fiksaamista eli listoja tarvis käydä läpi valkoisen maalin kans. Se on meikäläisen projekteja ja kyllä mie sen teen mielelläni kunhan pääsen eroon tästä flunssasta ja saan voimani takaisin. Minusta nämä pienet maalaushommelit on aika kivoja, jotenkin niin rauhoittavia ja terapeuttisia :)

Mukavaa torstainjatkoa ❤

-Tiina












sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Eteisen pintaremppa

Mie odotin niin kirkasta ja valoisaa pyhäpäivää jota ei sitten koskaan tullutkaan. Sen sijaan tuli samanlainen pilvinen päivä kuin oli eilenkin ja mulle kunnon nuha, kurkkutauti ja kuume. Isäntä on ollu kuumeessa jo alkuviikosta asti joten nyt on sitten minun vuoro. 

Kovasti olen shotannut inkiväärishotteja ja tehnyt marjasmootheja toiveena ettei flunssa iskis mutta iski se kuitenki. No, mie jatkan shottaamista ja smoothien tekoja toiveena että tauti menis nopeampaa ohi.

Harmaasta ilmasta huolimatta sain otettua muutaman kuvan tästä meän eteisestä niin että teki näette mitä me olema isännän kans viime aikoina touhunneet.

Kun meille astuu ovesta sisään vastassa on pieni tila josta on käynti suoraan alakertaan, heti oikealta kaartavat rappuset vinttiin ja niiden vieressä on ovi joka vie kellariin. 
Asumme siis v. 1940 rakennetussa puutalossa jossa on kellari, alakerta ja vintti.  

Tässä tilassa sai puolipaneeli olla jäljellä, maalasin vain seinät kokonaan samalla värillä. Väriksi valikoitua Tikkurilan sävy Harso. Se on vähän semmonen jännä sävy joka taittaa valosta riippuen joko sinertävään, vihertävään tai harmaaseen. Tähän tilaan laitettiin uusi vaalean harmaan sävyinen laminaatti. Tarkoitus oli käyttää samaa lattiaa koko alakerrassa mutta pitkälle ei edetty kun siihen suunnitelmaan tuli muutos. Eteisen välitilasta kun löytyi jo aiemmassa postauksessa mainitsemani valmiiksi hiottu puulattia.

Lattia tullaan siis maalaamaan harmaalla sävyllä joka on mahdollisimman lähellä tuota laminaatin sävyä. Vaikka mie väreistä tykkäänki niin lattiat saavat minun mielestä olla mahdollisimman saman värisiä.

Vanha kellarinovi koki suuren, monen monta tuntia vaatineen muodonmuutoksen josta mie taidan tehdä aivan ikioman postauksen. Nyt se on vaaleanpunainen ja siihen asennettiin peili. 
Värinä ovessa on Tikkurilan sävy Pirtelö. 

Aiemmin alakerrassa käytiin kokovartalopeilaamassa keittiössä joka ei todellakaan ole mikään täydellinen peilauspaikka. Nyt eteisessä voi näppärästi tarkistaa onko outfitti kunnossa ennen kuin menee ulos ihmisten ilmoille :)




Veden sinivihreä vessanovi sai säilyttää värinsä josta tykkään aivan hurjasti. Kesällä tulee kaksi vuotta siitä kun maalasin vessanoven ja se on yksi niistä parhaimmista päätöksistä mitä olen ikinä tehnyt. 

Minua on aina ärsyttänyt se että vessanovi näkyy heti kun astuu sisään. Aiemmin se oli ikävästi kellastunut puuovi ja mietin että se mitä ei voi piilottaa on paras tuoda kunnolla esille ja sen tuo ovi tekee tänään, hyvällä tavalla. 
Värinä ovessa on Tikkurilan sävy Aalto. 

Tässä näkyy myös meän uusi oviaukko jossa oli ennen holvikaari. Holvikaaren poistamisen vuoksi oviaukkoa jouduttiin hieman levittämään ja korottamaan. Samalla tulee pieneen tilaan lisää tilan tuntua.






Tässä näkyy uusi eteisen tapetti. Halusin valita tähän vaalean tapetin jossa on kuitenkin kuviota. Kuvioista löytyy roosan ja sinisen eri sävyjä, makuuhuoneen sininen tapetti ja olohuoneen roosa tapetti näkyvät molemmat tähän eteistilaan joten paras oli valita tähän väri joka kokoaa huoneet yhteen. 
Tapetti on Boråstapetin Nora.






Tässä kuvia siitä mistä lähdettiin liikkeelle. Oviaukosta poistettiin tuo -90 luvun villitys eli holvikaari. Mie olen vihannut sitä kaiket vuodet sillä se ei kuulu tämän tyyliseen vanhaan taloon, ei sitten millään. 

Monen mielestä tämä eteistila on ollut aivan hyvä näinkin eivätkä he olisi sille lähteneet tekemään mitään. Mie taas halusin karsia tuota puolipaneelin määrää vähemmäksi ja päästä eroon tuosta holvikaaresta jota olen hienosti kutsunut "pizzaholviksi" eli tämmöisiä näkyy usesti pizzerioissa :) 

Tästä vanhasta eteisestä jäin kaipaamaan tätä tapettia joka ei siinä ehtinyt olla kuin vajaat kaksi vuotta. En kuitenkaan halunnut valita samaa tapettia toistamiseen vaan valitsin kokonaan uuden.

Tällä kertaa tulikin melko pitkä postaus ja paljon kuvia. Tämä nuhanenä lähtee nyt keittämään itselleen kupin teetä.

Oikein hyvää pyhäiltaa ja tulevaa uutta viikkoa kaikille ❤

-Tiina






lauantai 10. helmikuuta 2018

Mummun rakas

Tänään mummun rakas Oscar täytti kokonaiset 8 kuukautta ❤
Nauravainen hermanni istuu itse, konttaa ja nousee seisomaan tukea vasten. 
Hampaita ei pikkumiehellä ole vielä yhtään.

Kova on ikävä Oscaria joten parin viikon päästä me hyppäämä isännän kans lentokoneeseen ja surautama etelään viikonloppureissuun :)

Tänään oli niin pilvinen ilma että en saanut otettua yhtään järkevää kuvaa tästä meän eteisestä. Piämä peukkuja että huomenna olis pikkasen enemmän valoa jotta sais kuvattua.

Mukavaa illanjatkoa!

-Tiina






sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Viikonlopun kuulumiset

Leppoisaa pyhäiltaa!

Pohjoisessa on taas pakkanen paukkunut koko viikonlopun joten silloin on paras keksiä sisähommia ja niitä onkin taas tässä huushollissa piisannut. 
Rapeat pari viikkoa sitten me aloitimme isännän kans eteisrempan joten kämppä on ollut tässä vähän niinkuin pommin jäljiltä. 
Nyt alkaa jo loppu pikkuhiljaa häämöttämään mutta vielä on pientä hienosääntöä listojen ja oviaukon kanssa. 

Eilen mie suureksi ilokseni löysin eteisen välitilasta täysin ehjän puulattian. 
Se oli uskokaa tai älkää vuosikymmeniä sitten hiottu melkein kokonaan valmiiksi kun se sitten jostain ihmeen syystä olikin päätetty peittää tummanvihreällä 60-70 luvun muovimatolla. 
Tämän maton päälle oli sitten varmaan 80 -luvulla vetaistu puukuvioinen muovimatto. Me sitten vastaavasti peitimme koko komeuden 90 -luvun lopulla puukuvioisella laminaatilla. 

No eilen saivat kaikki kolme kerrosta kyytiä ja jäljelle saa jäädä puulattia jonka mie meinaan maalata vaaleanharmaaksi. Maalausprojekti ei tule olemaan helppo sillä tämän eteistilan läpi on kulku koko alakertaan. Keittiöön, vessaan, olohuoneeseen sekä makuuhuoneeseen. Oisko tuossa syy siihen miksi valmiiksi hiottu lattia peitettiinkin yhtäkkiä muovimatolla? 

Maalaus on pakko tehdä mökkisesongin aikana niin että maalaa ensin lattian ja lähtee sitten viikonlopuksi mökille. Sesonkia saa vielä odotella monen monta viikkoa joten ei auta kuin totutella elämään vähän laikkuisen puulattian kanssa. Mutta mie näen jo silmissäni että siitä tulee valmiina tosi hieno.

Meillä oli muuten eilen synttärit kun meän ransukoira Mille täytti kokonaiset 14 vuotta ❤ 
Alimpana on kuva Millestä jonka otin aivan äskettäin kun sain siivottua pahimmat remonttisotkut pois. 
Koiraressu oli niin tyytyväinen kun matto laitettiin takaisin lattialle :)

Eipä muuta kuin mukavaa alkavaa uutta viikkoa! 
Eiköhän tänne tule ensi viikolla postausta jossa näytän vähän lisää eteiskuvia.

-Tiina