maanantai 6. kesäkuuta 2016

Kaatopaikalle tuomitun pelastus

Pelastavana enkelinä tälle tuhoontuomitulle porrasjakkaralle toimin tietysti mie.

Miehen kanssa olima yks ilta ulkoiluttamassa koiraa kun satuin näkemään että läheisen kerrostalon pihalle olivat asukkaat keränneet rikkinäistä tavaraa joille seuraava paikka oli kaatopaikka.
Mie tietysti uteliaana sanoin miehelle että mie käväsen äkkiä kurkkaamassa mitä sinne on heitetty ja juu, suurin osa oli tosiaan kaatopaikalle joutavaa paitsi tämä tuleva ihanuus.

Vanha porrasjakkara jonka runko oli paikoin ruostunut mutta muuten ehjä. Istuin ja askelosat olivat tietysti pahoin lahoneet. Mie sanoin miehelle että mie meinaan ottaa tämän mukaani, isännän ilme oli vähän semmonen että et kai sie nyt tuota ala kotia raahaamaan. Ilmeen nähtyä mie vain sanoin herralle että käsitäks kuinka hieno tästä tullee sitten kun se on valmis ja nappasin tuolin kainaloon ja kannoin sen kotia :)

Mies on saanut työkseen sahata jakkaralle puusta uudet tasot jotka mie maalaan luultavasti valkoiseksi. Rungosta mie hioin pahimmat ruosteet pois, pesin jakkaran kunnolla ja siinä se nyt on, kauniina kuin mikä uudessa värissään.
Ylimmän kuvan väri on se mikä on lähimpänä oikeaa sävyä vaikkakin aavistuksen vaaleampana luonnossa. Tuo väri muistuttaa ruotsissa myytäviä Ahlgrensin Bilar -karkkien vihreää autoa.

Nyt mie vain odotan että josko mie illalla saisin valmiiksi sahatut puuosat että pääsisin maalaamaan nekin. Sais nähä raskiiko tätä edes käyttää porrasjakkarana enää, tästä tulis aika hauska jos siihen laittais kukkia vai mitäs tuumaatte?

Mukavaa alkanutta uutta viikkoa!

-Tiina







torstai 2. kesäkuuta 2016

Pienestä sitä on ihminen onnellinen...

Niinkö mie nyt näistä eilen ojasta löytyneistä koiranputkista.

Miten nuo valkovihreät villinä kasvavat "rikkakasvit" voivat olla niin herkkiä ja sieviä?

Nämä pääsivät tuohon vanhaan Finelin emalikannuun ja eteiseen tuon roosaksi maalaamani lipaston päälle. Näyttää ainakin minun silmään oikein nätiltä.

Pohjoisessa on vieläkin tosi lämmintä. Lämpömittari näyttää 20 astetta varjossa vaikka on jo ilta.

Mies on tuolla nurmenleikkuu hommissa ja mekin yritimä koiran kans istua ulkona auringossa mutta ei onnistunut meiltä se homma ollenkaan. Sääskilauma hätyytti meitä niin ikävästi koko ajan että met katoima Millen kans parhaaksi painua sisälle. Tämmönen se on tämä lapin kesä...

Oikein mukavaa ja lämmintä torstain jatkoa!

-Tiina