sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Pastaa rakastavan sunnuntaipäivällinen

Mie teen sunnuntaisin ruokaa sen verran enemmän että siitä jää pariksi päiväksi lounaseväät töihin.

Tänään isäntä halusi pizzaa joten hän pyöräytti itselleen raavaan miehen pizzan jossa täytteenä kinkkua ja pekonia.

Mie en halunnut pizzaa joten tein itselleni pastaa ja siihen mausteisen kastikkeen soijarouheesta, sipulista, paprikasta, pinaatista sekä chilillä maustetusta tomaattimurskasta. Mausteena suolaa, mustapippuria, soijaa, currya, kurkumaa sekä hitusen verran kanelia.
Kastike syntyy todella näppärästi, on edullista, terveellistä ja aivan mahottoman hyvää. 
Sitä ei muuten ikinä uskois että tässä kastikkeessa ei ole lihaa ollenkaan. Testatkaapa joskus!

Mulla tämä päivä on mennyt pyykätessä ja siivotessa. Sainpa peräti käytettyä suurimmat viherkasvini suihkussa ja siitä ne näyttivät tykkäävän kovasti ja lähtihän lehtien pinnoilta koko talven pölyt samalla pois. Pohjoisessa on muuten nautittu tänään kauniin aurinkoisesta säästä joskin välillä tuli raekuuroja ja välillä tuiskuammalla lunta. Aivan normaalia täällä meän Tornionjokilaaksossa :)

Mukavaa pyhäillan jatkoa ja alkavaa uutta viikkoa ❤

-Tiina






lauantai 17. maaliskuuta 2018

Retrotäkki pikkumiehelle

Vuosi 2018 ei ole ainakaan meikäläisellä alkanut minään hyvänä kirppisvuotena. 

Ei sen puoleen, en mie ole päässyt kirppareilla kovin paljoa käymäänkään ja niillä kerroilla en ole löytänyt kerta kaikkiaan yhtään mitään.

Kyllä niitä kirppiskierroksia vielä syntyy sillä kun mökkisesonki alkaa ovat yleensä lauantait pyhitettyjä kirppis ja ruokakauppa käynneille.

Viimeksi kun kävin Haaparannalla niin ehdin piipahtamaan PMU Secondhandissa. 
Tila on melko iso joten kävin vain kurkkimassa ne osaset joissa yleensä on semmosta mikä minua kiinnostaa eli huonekalut, valaisimet, kodin tekstiilit ja pikkulasten tilpehöörit.

Ainoana mutta ei suinkaan vähäisimpänä minun käteen tarttui tämä vanha ruotsalainen lasten täkki. Ihanan iloiset värit ja suloinen nallekuvio joten aivan täydellinen pikku Oscarille. 
Ajattelin että täkki on just sopiva mökille pikkumiehen käyttöön. Täkillä ei ollut hintaa kuin 15 kr joten kierrätystä parhaimmillaan.

Alimmaisena kuva Oscarista jossa hänen yllään on muumibody jossa hauska Haisulin kuva. 
Mie ostan pojalle aina kirkkaan värisiä vaatteita sillä olen sitä mieltä että kasvavat lapset tarvitsevat iloa, väriä ja kuvioita elämäänsä ❤

Nyt tämä mummo pistää töpinäksi ja alkaa vaihtamaan sänkyyn puhtaat petivehkeet. 
Kun mies pääsee töistä niin on tarkoitus lähteä käymään Haaparannalla ja Torniossa, 
ties vaikka ehtisin piipahtamaan sinne PMU Secondhandiin :)

Iloista lauantaita kaikille tänne kurkkaaville!

-Tiina







perjantai 16. maaliskuuta 2018

Kodin lempipaikka

Meän talossa mulla on yksi lempipaikka jonne kiikutaan vanhoja puurappusia ylös. Paikka on tietysti vintti. 

Kun minun siskon tyttö Ida-Sofia oli pieni ja tuli äitinsä kans käymään meillä kylässä niin hän seisoi alakerrassa, osoitti sormella vintinrappusia ja sanoi että mie haluan mennä tuonne hyllylle :)

Vintistä mie tykkään sen valoisuuden vuoksi. 
Aurinkoisina päivinä kaksi vintin huoneista oikein tulvii auringonvalosta. 

Näin oli tänään kun tulin töistä kotiin joten sen sijaan että olisin alkanut tyhjentämään tiskikonetta nappasin kameran käteen ja lähin kuvamaan aurinkoista vinttiä. 
Mielestäni hyvä valinta sillä muistoksi jäi muutama aurinkoinen kuva, tiskikonetta sen sijaan saa tyhjentää päivittäin eikä muutama likainen astia tiskipöydällä kaada koko maailmaa :)

Tykkään itse kovasti koko vintin sisustuksesta. 
Seinillä vilisee kasvi ja kukkakuvioita sekä lintuja. Vihreää, roosa ja sinistä.
Huonekalut ovat kierrätettyjä joko saatuina, ostettu kirppareilta, kierrätyskeskuksista tai huutokaupoista. 

Viherkasveja löytyy joka huoneesta ja nekin näyttävät taas tyytyväisiltä ja kukapa ei olisi sillä päivänvalo on taas palannut pohjoiseen.

Oikein kivaa viikonloppua kaikille olittepa sitten vapaalla tai töissä ❤

-Tiina









sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Kyllä nyt passaa touhuta köökissä

Mie en tiedä muista mutta ainaki mie olen mestari sotkemaan vaatteeni ruuanlaiton ja leipomisen yhteydessä.

Monet paidat ja housut olen sotkenut vuosien aikana ja muutaman paidan jopa pilannut niin että ei lähtenyt edes puhtaaksi pesussa. Se on aika pirullinen aines tuo tomaattimurska.

Kaikki turha sotku ja vaatteiden pilaaminen on yksinkertaisesti estettävissä vaatekappaleella nimeltään esiliina. Mie en oikeastaan tiedä että miksi sen käyttö useasti vain unohtuu. 
Olisko syynä se että essu on sullottuna johonkin keittiönlaatikkoon josta sitä ei viitsi kaivaa esille?

Nyt mie ajattelin kuitenkin viisastua ja alkaa käyttämään essua.
Tilasin itselleni ruotsalaisesta House of Rym -nettikaupasta essun joka on saman mallinen kuin entisajan pikkutyttöjen essumekot eli selässä essu menee ristiin joten siinä ei ole edes nauhoja joita tarvis solmita. 

Tykkäsin tästä essun kuviosta niin että klikkasin samalla kotiin mätsäävät keittiöpyyhkeetkin. 

Keittiöremonttia suunnittellessa täytyy varmaan jättää paikka naulakolle että essu saa roikkua seinällä josta sen voi näppärästi sujauttaa päälle.

Kuinkas siellä, käytättekö te essua?

Mukavaa pyhänjatkoa ja alkavaa uutta viikkoa kaikille!

Ainakin täällä pohjoisessa se näyttää jatkuvan lumisissa merkeissä.
Mulle olis pohjoisen lumet riittäneet jo aikoja sitten mutta onneksi valon määrä lisääntyy koko ajan. 
Se jos mikä on valokuvaamisesta tykkäävälle niin hieno asia ❤

-Tiina







perjantai 2. maaliskuuta 2018

Sisustusviikonloppu Tornion Väriraitissa

Sain kutsun olla mukana Tornion Väriraitin sisustusviikonlopussa ja tietysti otin kutsun ilomielin vastaan. 

Mukaan olen kerännyt maalamiani pikkumööpeleitä sekä tapetilla päällystämiäni rasioita. 
Tämmösenä lapsirakkaana mummelina päätin koota mukaan lastenhuoneeseen sopivia juttuja. 

Meän karvalapsi oli kovin kiinnostunut tästä kuvaussessiosta ja ihmetteli varmaan että miksi olin vetänyt olohuoneen oven kiinni ja tukkinut sen tavaroilla. 
Aikansa katseltua ransu päätti kuitenkin tulla kuvaan mukaan.

Joten jos olet huomenna lauantaina 3/3 klo 10-14  välillä Torniossa päin liikkeellä niin tulehan ihmeessä moikkaamaan Väriraittiin. 
Osoite on Torpinkatu 3. 

Mukavaa viikonloppua ❤

-Tiina






keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Sekoitus uutta ja vanhaa

Sekoitus uutta ja vanhaa on minun motto sisustuksen suhteen. Yhdistelemällä niitä kodin sisustuksesta tulee taatusti mielenkiintoinen.

Miepä kerron vähän tarkemmin mistä tämän makuuhuoneen huonekalut, valaisimet ja tekstiilit ovat peräisin.

Aloitama vaikka tuosta vanhasta ovesta joka toimittaa sängynpäädyn virkaa. Oven mie sain naapurista aivan ilmaiseksi. Se ei muuta tarvinnut kuin uuden maalin ylleen ja väriksi valikoitui Tikkurilan Kalsiitti.

Käsinvirkattu sängynpeite on kirppariostos joka suoraan sanottuna haisi karmeasti homeelle kun sen ostin. Ajattelin että jos haju ei konepesussa katoa niin peitettä ei ikävä kyllä pysty käyttämään. Kuinkas sitten kävi? No paha haju katosi ja kaunis käsityö pääsi arvoiselleen paikalle.

Seinällä olevat haitarivalaisimet ovat myös kirppislöytöjä. Ne löytyivät eri kirppareilta ja löytöjen välillä meni varmaan vuosi. Varjoja niissä ei ollut ollenkaan joten ajattelin ostaa lamppuihin uudet varjot.

Helpommin sanottu kuin tehty sillä en löytänyt sopivia varjoja mistään. Kaikissa oli vääränlainen kiinnitys joka ei toiminut lampun mallin kanssa.
Surkuttelin jo sitä että en saa lamppuja seinään ollenkaan kun yhtäkkiä muistin että olin joskus ostanut kirpparilta kaksi roikkuvaa retrotyylistä ikkunalamppua jotka eivät koskaan päässeet ikkunaan.
Näissä lampuissa oli ehjät lasikuupat jotka sopivat täydellisesti haitarivalaisimiin ja näyttävät niiden kanssa vielä hyvältäkin.

Seinällä oleva röyhelömekko on myös kirppislöytö. Minusta sieviä mekkoja on sääli piilottaa komeroon, paljon parempi on ripustaa ne esille, näin niitä saa ihailla vaikka joka päivä.

Messinkinen kattovalaisin on huutokauppaostos jo ainaki 15 vuoden takaa ja se on ollut meillä katossa koko ajan.

Teak/messinki -jalkainen lattiavalaisin on minun vanhempien vanha ja se on jostain 60-70 luvulta. Äiti on joskus aivan itse tehnyt lamppuun tuon varjostimen jossa on leijonankeltaista samettia ja hapsut.

Huoneessa on myös leijonankeltainen samettinen nojatuoli joka on kierrätyslöytö jo varmaan 10 vuoden takaa.

Messinkinen lehtiteline on myös kirppisostos.

No mitäs tässä huoneessa sitten on ostettu uutena?
Lattialla oleva Annon Jalpaikka villamatto on ostettu uutena, harmaat pellavaverhot sekä tyynynpäälliset ovat H&M Homesta.
Pyöreä ristipistotyyny sen sijaan on ihana kirppislöytö.
Harmaa torkkupeitto on Rustasta.
Ai niin, onhan tuo tyttären sänkykin joskus ostettu uutena ja viimeisenä muttei suinkaan vähäisempänä seinien lintutapetti, se on tietysti ostettu uutena.

Mukavaa pakkasviikon jatkoa ❤

-Tiina










sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Neulottu palmikkokuvioinen kaulaliina

Minun äiti sai joululahjaksi sisarentyttäriltäni Ida-Sofialta ja Emmalta käsityökirjan nimeltä Klompelompe Neuleita koko perheelle. Kirja on täynnä neuleohjeita ja olen hypistellyt sitä käsissäni joka kerta kun olen käynyt äidin tykönä. Kaikkia sieviä malleja selatessa tuli kova halu käydä ostamassa lankaa ja alkaa neulomaan.

Pyysin viimeksi äidiltä kirjan lainaan ja kävin ostamassa Novitan Babywool -lankaa. Päätin että ensimmäisenä yritän tehdä Oscarille oikein tämmösen vanhanajan kaulaliinan jossa kulkee keskellä palmikkokuvio. Laitoin kaulaliinan alulle eilen iltapäivästä ja tänään päättelin siitä jo langanpäät.

Olen kuulkaas itteeni oikein tyytyväinen sillä kaulaliinasta tuli aivan samanlainen kuin kirjan kuvassakin. Oikein supersöpö ❤

Saapa nähä ensi viikonloppuna mitä pikku Oscar huivista tuumaa!
Mie itse kyllä innostuin niin että mietin juuri että taidan yrittää tehdä pojalle vielä jonkun kirjan monista sievistä lakkimalleista.
Täytyy ensin ostaa lisää tuota harmaata lankaa niin että lakki mätsää kaulaliinan kanssa.

Kuinkas siellä, tykkäättekö tehdä käsitöitä ja pysyykö kädessä virkkuukoukku tai neulepuikot?

Mukavaa pyhäpäivän jatkoa sekä alkavaa uutta viikkoa!

-Tiina









torstai 15. helmikuuta 2018

Vielä kurkkaus eteiseen

Me ajattelima Millen kans vielä näyttää teille tätä meän eteistä. Tällä kertaa vähän eri kulmasta kuin mitä tuossa edellisessä postauksessa näkyi.

Muuten me olema koiran kans lojuneet koko viikon sängyn pohjalla, mie vieläkin nuhakuumeessa ja Mille muuten vain minun seuralaisena.
Mie olen kattonut telkkarista kaiket päivät kokkaus ja kodin remontti -ohjelmia sillä mithään muuta ei kerta kaikkiaan jaksa tehä. Toivottavasti tämä flunssa alkais jo hellittämään että pääsen takaisin töihin.

Meän eteinen on niin pieni että en ole halunnut siihen mitään vaatekomeroita. Tila on siis aivan avoin ja siinä on säilytystilaa minun ja isännän ulkovaatteille ja kengille aivan riittävästi.

Silloin kun lapset ovat vierailemassa, etenkin talviaikaan, menee tila vähän tukkoon mutta hyvin on mahuttu silloinkin. Kesäaikaan ei ole mitään ongelmia sillä takit on ohempia ja kengät pienempiä. Seinillä on lisäksi muutama koukku johon voi ripustaa takin, käsilaukun tai repun. Lakkien, huivien ja käsineiden säilytykseen on lisäksi muutama rottinkikori.

Millellä on hänen oma lempipaikkansa eteisen lattialla lämpöpatterin vieressä. Siinä ransu viihtyy niin kesällä kuin talvella ja onhan paikka täydellinen ulko-oven päivystykseen.

Vielä olis eteisessä pientä fiksaamista eli listoja tarvis käydä läpi valkoisen maalin kans. Se on meikäläisen projekteja ja kyllä mie sen teen mielelläni kunhan pääsen eroon tästä flunssasta ja saan voimani takaisin. Minusta nämä pienet maalaushommelit on aika kivoja, jotenkin niin rauhoittavia ja terapeuttisia :)

Mukavaa torstainjatkoa ❤

-Tiina












sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Eteisen pintaremppa

Mie odotin niin kirkasta ja valoisaa pyhäpäivää jota ei sitten koskaan tullutkaan. Sen sijaan tuli samanlainen pilvinen päivä kuin oli eilenkin ja mulle kunnon nuha, kurkkutauti ja kuume. Isäntä on ollu kuumeessa jo alkuviikosta asti joten nyt on sitten minun vuoro. 

Kovasti olen shotannut inkiväärishotteja ja tehnyt marjasmootheja toiveena ettei flunssa iskis mutta iski se kuitenki. No, mie jatkan shottaamista ja smoothien tekoja toiveena että tauti menis nopeampaa ohi.

Harmaasta ilmasta huolimatta sain otettua muutaman kuvan tästä meän eteisestä niin että teki näette mitä me olema isännän kans viime aikoina touhunneet.

Kun meille astuu ovesta sisään vastassa on pieni tila josta on käynti suoraan alakertaan, heti oikealta kaartavat rappuset vinttiin ja niiden vieressä on ovi joka vie kellariin. 
Asumme siis v. 1940 rakennetussa puutalossa jossa on kellari, alakerta ja vintti.  

Tässä tilassa sai puolipaneeli olla jäljellä, maalasin vain seinät kokonaan samalla värillä. Väriksi valikoitua Tikkurilan sävy Harso. Se on vähän semmonen jännä sävy joka taittaa valosta riippuen joko sinertävään, vihertävään tai harmaaseen. Tähän tilaan laitettiin uusi vaalean harmaan sävyinen laminaatti. Tarkoitus oli käyttää samaa lattiaa koko alakerrassa mutta pitkälle ei edetty kun siihen suunnitelmaan tuli muutos. Eteisen välitilasta kun löytyi jo aiemmassa postauksessa mainitsemani valmiiksi hiottu puulattia.

Lattia tullaan siis maalaamaan harmaalla sävyllä joka on mahdollisimman lähellä tuota laminaatin sävyä. Vaikka mie väreistä tykkäänki niin lattiat saavat minun mielestä olla mahdollisimman saman värisiä.

Vanha kellarinovi koki suuren, monen monta tuntia vaatineen muodonmuutoksen josta mie taidan tehdä aivan ikioman postauksen. Nyt se on vaaleanpunainen ja siihen asennettiin peili. 
Värinä ovessa on Tikkurilan sävy Pirtelö. 

Aiemmin alakerrassa käytiin kokovartalopeilaamassa keittiössä joka ei todellakaan ole mikään täydellinen peilauspaikka. Nyt eteisessä voi näppärästi tarkistaa onko outfitti kunnossa ennen kuin menee ulos ihmisten ilmoille :)




Veden sinivihreä vessanovi sai säilyttää värinsä josta tykkään aivan hurjasti. Kesällä tulee kaksi vuotta siitä kun maalasin vessanoven ja se on yksi niistä parhaimmista päätöksistä mitä olen ikinä tehnyt. 

Minua on aina ärsyttänyt se että vessanovi näkyy heti kun astuu sisään. Aiemmin se oli ikävästi kellastunut puuovi ja mietin että se mitä ei voi piilottaa on paras tuoda kunnolla esille ja sen tuo ovi tekee tänään, hyvällä tavalla. 
Värinä ovessa on Tikkurilan sävy Aalto. 

Tässä näkyy myös meän uusi oviaukko jossa oli ennen holvikaari. Holvikaaren poistamisen vuoksi oviaukkoa jouduttiin hieman levittämään ja korottamaan. Samalla tulee pieneen tilaan lisää tilan tuntua.






Tässä näkyy uusi eteisen tapetti. Halusin valita tähän vaalean tapetin jossa on kuitenkin kuviota. Kuvioista löytyy roosan ja sinisen eri sävyjä, makuuhuoneen sininen tapetti ja olohuoneen roosa tapetti näkyvät molemmat tähän eteistilaan joten paras oli valita tähän väri joka kokoaa huoneet yhteen. 
Tapetti on Boråstapetin Nora.






Tässä kuvia siitä mistä lähdettiin liikkeelle. Oviaukosta poistettiin tuo -90 luvun villitys eli holvikaari. Mie olen vihannut sitä kaiket vuodet sillä se ei kuulu tämän tyyliseen vanhaan taloon, ei sitten millään. 

Monen mielestä tämä eteistila on ollut aivan hyvä näinkin eivätkä he olisi sille lähteneet tekemään mitään. Mie taas halusin karsia tuota puolipaneelin määrää vähemmäksi ja päästä eroon tuosta holvikaaresta jota olen hienosti kutsunut "pizzaholviksi" eli tämmöisiä näkyy usesti pizzerioissa :) 

Tästä vanhasta eteisestä jäin kaipaamaan tätä tapettia joka ei siinä ehtinyt olla kuin vajaat kaksi vuotta. En kuitenkaan halunnut valita samaa tapettia toistamiseen vaan valitsin kokonaan uuden.

Tällä kertaa tulikin melko pitkä postaus ja paljon kuvia. Tämä nuhanenä lähtee nyt keittämään itselleen kupin teetä.

Oikein hyvää pyhäiltaa ja tulevaa uutta viikkoa kaikille ❤

-Tiina