Näytetään tekstit, joissa on tunniste vanha talo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vanha talo. Näytä kaikki tekstit

lauantai 18. maaliskuuta 2023

Luminen lauantai

 

Mukavaa lauantaita teille jokaiselle! 

Joko lauantaikarkit on ostettu? Mie ostin aikasen pussin irtokarkkia eilen mutta mites pussin sisällölle kävi? Sille kävi niin että miehän aloitin karkinsyönnin heti kun pääsin kaupasta autoon joten karkit on jo loppu eikä lauantai ole ko vasta iltapäivässä. 

Mitenkhään se suu nyt laitethaan ko tullee illalla armoton karkintuska... 





Muuten tämä lauantai on antanut pohjoisessa lissää lunta. Ja mie tarkoitan paljon lissää lunta. Onneksi isännällä on mönkijä jolla se auraa pihalta lumet. Ei ole maailman keveintä hommaa tuo lumitöiden teko. 

Tällä hetkellä tuntuu siltä että meilä tullee olehmaan aikaset lumikinokset vielä toukokuussa. Tuo ajatus ei oikein tunnu hyvältä sillä toukokuussa mie haluan nähä kukkapenkit ja jalkojen alla paljasta maata.



Mitäs sie olet touhunu tänhään? Mie en oikeastaan ole saanu muuta tehtyä ko laitettua ruokaa ja siivottua sen jälkiset sotkut. 

Sitten asiasta aivan toiseen. Mie olen kuulkaas laittanu minun Aalto maljakkoon tekokukkia. Moneksi viikonlopuksi olen ostanu tulppaania ja aika monta kertaa mulla on jääny tulppaanit aukeamatta. Ne on vain kuivettuneet maljakkoon. Tätä ei ole tapahtunu ainakhaan mulle aiemmin. Mikä ihme niihin on tullu?




Kattoppa muuten näistä kuvista kuinka paljon ikkunoiden takaa näkkyy lunta. Kuvat olen ottanu tänhään. 


Eipä muuta ko oikein mukavaa viikonlopun jatkoa!


❤️ Tiina





perjantai 3. helmikuuta 2023

MUMMOLA, paikka jossa muistot syntyvät ja kläppienkläpit passathaan pilale.

Long time, no see.

Blogi on uinunut horroksessa mutta äkkiäkös tämä tästä herää, eikös vain!

Pohjoisessa on tänhään vietetty aurinkoista pakkaspäivää. Mie vietän sitä neljän seinän sisällä kun tuli heti helmikuun alkajaisiksi hommattua ittelle kunnon kurkkutauti. 

Joku pöpö sinne kurkkuun oli pesinyt joten 10 päivän antibioottikuuria tässä napostelhaan. 





Näin kirkkaana pakkaspäivänä ei haittaa vaikka ei pääsekkään yhtikäs mihinkään. Voi vain ihailla köökissä leijailevaa valoa joka ihanuudesta huolimatta paljastaa kaikki hyllyjen tasoille laskeneet pölyt ja kaappien ovissa olevat tahrat ja sormenjäljet. 

Mie ruukaanki sanoa miehelle että mie en käsitä miten tuota pölyä voipii tulla näin paljon ko taloa asustaa vain kaks aikuista?

Käsitäks sie tätä pölyhommaa?






Joulun ja uudenvuoden välissä meillä oliki täälä kova tohina kun kaikki lapset perheineen oli käymässä kotona. Lapsenlapset Oscar ja Frans askartelivat ja leikkivät tuossa köökinpöydän päässä. 

Mie niin tykkään ko pojat on meillä. Koko talo herrää aivanko taikaiskusta henkiin kun pikkuhermannit tulevat mummolhaan touhuamhaan ❤️

Muuten me olemaki isännän kans talvi-illat jonkulaisessa horroksessa. Puolinuokuthaan väsyksissä telkkarin tai tietokonheen eessä 😅





Meillä ei paljon poikia kielletä vaan he saavat touhuta meilä ollessa mitä haluavat. 

Jos joku haluaa leipoa niin leivothaan. Jos joku haluaa askarrella niin askarrelhaan. Jos joku haluaa ulos niin sitte lähethään ulos. 

Jos joku haluaa jäätelöä eikä sitä ole niin sitähän lähethään ostamhaan. 

Mies oli tällä viikolla ostanut meille niin sopivan kyltin jostakin. Kattoppa tuota alimmaista kuvaa!

MUMMOLA. Paikka jossa muistot syntyvät ja kläppienkläpit passathaan pilale.

Se on just näin!


Oikein mukavaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua juuri sulle!

❤️ Tiina 







sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Eteisen pintaremppa

Mie odotin niin kirkasta ja valoisaa pyhäpäivää jota ei sitten koskaan tullutkaan. Sen sijaan tuli samanlainen pilvinen päivä kuin oli eilenkin ja mulle kunnon nuha, kurkkutauti ja kuume. Isäntä on ollu kuumeessa jo alkuviikosta asti joten nyt on sitten minun vuoro. 

Kovasti olen shotannut inkiväärishotteja ja tehnyt marjasmootheja toiveena ettei flunssa iskis mutta iski se kuitenki. No, mie jatkan shottaamista ja smoothien tekoja toiveena että tauti menis nopeampaa ohi.

Harmaasta ilmasta huolimatta sain otettua muutaman kuvan tästä meän eteisestä niin että teki näette mitä me olema isännän kans viime aikoina touhunneet.

Kun meille astuu ovesta sisään vastassa on pieni tila josta on käynti suoraan alakertaan, heti oikealta kaartavat rappuset vinttiin ja niiden vieressä on ovi joka vie kellariin. 
Asumme siis v. 1940 rakennetussa puutalossa jossa on kellari, alakerta ja vintti.  

Tässä tilassa sai puolipaneeli olla jäljellä, maalasin vain seinät kokonaan samalla värillä. Väriksi valikoitua Tikkurilan sävy Harso. Se on vähän semmonen jännä sävy joka taittaa valosta riippuen joko sinertävään, vihertävään tai harmaaseen. Tähän tilaan laitettiin uusi vaalean harmaan sävyinen laminaatti. Tarkoitus oli käyttää samaa lattiaa koko alakerrassa mutta pitkälle ei edetty kun siihen suunnitelmaan tuli muutos. Eteisen välitilasta kun löytyi jo aiemmassa postauksessa mainitsemani valmiiksi hiottu puulattia.

Lattia tullaan siis maalaamaan harmaalla sävyllä joka on mahdollisimman lähellä tuota laminaatin sävyä. Vaikka mie väreistä tykkäänki niin lattiat saavat minun mielestä olla mahdollisimman saman värisiä.

Vanha kellarinovi koki suuren, monen monta tuntia vaatineen muodonmuutoksen josta mie taidan tehdä aivan ikioman postauksen. Nyt se on vaaleanpunainen ja siihen asennettiin peili. 
Värinä ovessa on Tikkurilan sävy Pirtelö. 

Aiemmin alakerrassa käytiin kokovartalopeilaamassa keittiössä joka ei todellakaan ole mikään täydellinen peilauspaikka. Nyt eteisessä voi näppärästi tarkistaa onko outfitti kunnossa ennen kuin menee ulos ihmisten ilmoille :)




Veden sinivihreä vessanovi sai säilyttää värinsä josta tykkään aivan hurjasti. Kesällä tulee kaksi vuotta siitä kun maalasin vessanoven ja se on yksi niistä parhaimmista päätöksistä mitä olen ikinä tehnyt. 

Minua on aina ärsyttänyt se että vessanovi näkyy heti kun astuu sisään. Aiemmin se oli ikävästi kellastunut puuovi ja mietin että se mitä ei voi piilottaa on paras tuoda kunnolla esille ja sen tuo ovi tekee tänään, hyvällä tavalla. 
Värinä ovessa on Tikkurilan sävy Aalto. 

Tässä näkyy myös meän uusi oviaukko jossa oli ennen holvikaari. Holvikaaren poistamisen vuoksi oviaukkoa jouduttiin hieman levittämään ja korottamaan. Samalla tulee pieneen tilaan lisää tilan tuntua.






Tässä näkyy uusi eteisen tapetti. Halusin valita tähän vaalean tapetin jossa on kuitenkin kuviota. Kuvioista löytyy roosan ja sinisen eri sävyjä, makuuhuoneen sininen tapetti ja olohuoneen roosa tapetti näkyvät molemmat tähän eteistilaan joten paras oli valita tähän väri joka kokoaa huoneet yhteen. 
Tapetti on Boråstapetin Nora.






Tässä kuvia siitä mistä lähdettiin liikkeelle. Oviaukosta poistettiin tuo -90 luvun villitys eli holvikaari. Mie olen vihannut sitä kaiket vuodet sillä se ei kuulu tämän tyyliseen vanhaan taloon, ei sitten millään. 

Monen mielestä tämä eteistila on ollut aivan hyvä näinkin eivätkä he olisi sille lähteneet tekemään mitään. Mie taas halusin karsia tuota puolipaneelin määrää vähemmäksi ja päästä eroon tuosta holvikaaresta jota olen hienosti kutsunut "pizzaholviksi" eli tämmöisiä näkyy usesti pizzerioissa :) 

Tästä vanhasta eteisestä jäin kaipaamaan tätä tapettia joka ei siinä ehtinyt olla kuin vajaat kaksi vuotta. En kuitenkaan halunnut valita samaa tapettia toistamiseen vaan valitsin kokonaan uuden.

Tällä kertaa tulikin melko pitkä postaus ja paljon kuvia. Tämä nuhanenä lähtee nyt keittämään itselleen kupin teetä.

Oikein hyvää pyhäiltaa ja tulevaa uutta viikkoa kaikille ❤

-Tiina