Keinutuolin uusi elämä

Tämän keinutuolin mie olen kantanut meän autotalliin jo yli vuosi sitten. Mie kannoin sen kirjaimellisesti itte lähistöllä olevan kerrostalon pihalta.

Täällä on alkukesästä aina semmonen roskankeruupäivä jolloin ihmiset saavat jättää tienlaitaan isompaa roskaa ja ne kerätään sieltä sitten pois ja viedään kaatopaikalle. Tämän ruskean keinutuoli vanhuksen oli joku jättänyt sinne roskiin laitettavaksi.

Mie olin kävelemässä koiran kanssa kun huomasin aarteen joka oli heitetty pois. Vein koiran äkkiä kotia ja lähin kävelemään takaisin kerrostaloille keinutuolin hakuun. Mie kannoin sen sieltä kotia ja voin sanoa että se ei ollut mikään kevyt kannettava. Välillä oli pysähdyttävä että jaksoin kotiin asti.

Mie olen koko ajan ajatellut että maalaan keinun mustaksi, ja kun aloin hiomistöihin niin mikäs väri sieltä ruman ruskean maalin alta pilkistää kuin tietysti musta. Joku ei tykännyt siitä ja oli tuhertanut maalata keinun ruskealla. Keinutuolissa ei ole muuta vikaa kuin että yksi pinnoista uupuu mutta se saa kyllä uupua jatkossakin sillä se ei minua haittaa. Paikan keinutuoli sai vintistä, minun ompeluhuoneesta. Mie olisin mielelläni laittanut sen olohuoneeseen mutta se ei kertakaikkiaan mahdu sinne. Nyt se on saanut ensimmäisen mustan maalikerroksen ylleen ja mie olen taas saanut yhden uuden huonekaluaarteen.

-Tiina

Tässä keinutuoli ennen hiontaa ja uutta maalia.